Eat pray love
Ah,joku niin hyvä leffa taas kerran että!
Mulla jäi kyseinen leffa välistä kun se piti kattoa yhdes ihanaises tyttöjen illas, jonka työpirulaiset jätti multa kokematta. Noh, onneksi olin viisas ja lompsin viikonloppuna Ärrälle ja hain sen!
Niin mun leffa.
Julia Roberts joka näyttelee pääosaa on ehkä noin 30kymppinen nainen, joka vain kyllästyy omaan elämään ja avioliittoon. Ei se edes oikeen tiedä mikä on sen elämäntarkoitus ja mitä se haluaa. Se lähtee vuodeksi pois New Yorkista, etsimään omaa itseään.

Jotenki toi leffa taas toi niin pintaan mun kaikki vuosien takaiset haaveet. Oon joskus yläasteella jo tienny et haluan joskus vielä asua ulkomailla,edes hetken. Tehdä sielä työtä. Mä myös silloin päätin että mä joskus vielä lähden jonnekkin, ja niin mä teen.
Mun haaveena on ollu lähtiä jonnekkin "köyhään" maahan. Intia tai Afrikka. Bali on ollu mun semmonen haave mesta. Joku vuosi olis aluksi ihan kiva aika. Tai sitte koko loppu elämä, tai kuukausi. En mä tiedä,mutta sitte tietäisin.
Mä oon aina ollu haaveilia ja toteuttaja. Mun mielestä on turhauttavaa haaveilla jostain jota ei voi koskaa saada, siksi mä yritänki aina toteuttaa kaikki haaveet. Jos ne on edes vähän realistisia!:-D
Toni, oikeen kalkkiksien kalkkis joka ei koskaan suostu mihkään epämääräiseen, on luvannu lähtiä mun kans vaikka maailmanääriin!:-)
Hihii, im happy! Voisinpa lähtiä jo huomenna.